Kertausmonisteen vastaukset ja muita hyödyllisiä linkkejä

• >>kertausmonisteen vastaukset
• Opetus-tv:n videoita ja asiaa hapoista ja emäksistä ja neutraloitumisesta
• Opetus-tv, metallien kemiaa
• Peda-net: hapot ja emäkset

Kertaus

• Lue koealue huolellisesti läpi: kpl 1-5
• Tarkastele blogista, mitä olemme tehneet.
• Halutessasi, vieraile >>https://opetus.tv/ , valitse yläkoulun oppisisällöt ja kemia ja katsele atomista eteenpäin, mitä siellä kerrotaan.
• Tee kirjasta kertaustehtäviä "Testaa oletko oppinut" -osioista.

Reaktioyhtälöt

 LUE KOKEESEEN!!!!! KPL 1-5

Molekyyliyhdistekertaus

Taulukuva:

Hyvää viikonloppua!

Molekyyliyhdisteet

Kuvassa on kaksi yhdistettä, anna niille nimet ja kerro, miksi oikeanpuoleinen on tehokkaampi reagoija kuin happimolekyyli joutuessaan vahingossa keuhkoihin hengityksessä? ***

LÄKSY: 

• KPL 4 s. 130 ->
• Teht. 1-4, 5*6*
• Kolmen tähden tehtävä kuvassa. 

Niukkaliukoiset suolat

Kokeilimme sakkauttaa suoloja koeputkeen. Ensin koeputkiin laitettiin veteen liukoisien suolojen vesiliuoksia. Kun uusia ioniyhdistelmiä saatiin kaatamalla koeputkien nesteitä toisiinsa, muodostui ioneista veteen niukkaliuokoisia (eli  lähes liukenemattomia) suoloja, jotka sakkautuivat koeputkeen. Eräässä koeputkessa tuli hyytelömäinen suola, joka oli imenyt itseensä vesimolekyylejä.

 

 Piirroskuvassa näkyy, mitä kaikkia ioneja koeputkissa oli sekoituksen jälkeen. Osaatko päätellä, mitä suoloja koeputkiin sakkautui? 

Koepäivä on merkitty wilmaan. Ensi viikolla alamme tutkia molekyyliyhdisteitä, joten tässä kohtaa on hyvä hankkia tukiopetusta, mikäli on tarvetta. Tukiopetusaika on nyt merkitty maaanantaille klo 14-15.  Läksynä on osata tähän asti opiskellut asiat. KPL 1-3.

Ioniyhdisteen muodostuminen

Ioniyhdisteessä positiivisia ja negatiivisia varauksia pitää olla yhtä paljon. Alla muutama esimerkki.

Läksy: 

• Opettele ioniyhdisteiden muodostusta ja moniatomiset ionit.
• Opettele nimeämään yhdisteitä ja harjoittele ulkoa negatiivisten ionien nimet.

Ionien syntyminen ja ioniyhdisteen syntyminen (David ja Victoria)

Opettelimme, miten jaksollisen järjestelmän pääryhmän roomalainen numero kertoo, kuinka monta negatiivista elektronia aineen uloimmalla kuorella on. (Poikkeus He, 2 e). Metalleista tulee +-ioneja ja epämetalleista - -ioneja. Muistisääntö on, että kaikki haluavat ulkokuorelleen 8 ulkoelektronia ja kerroimme tarinaa "Matti Virtasen" /Na-atomi,  muuntumisesta "David Beckhamiksi"/Na+ -ioni, kun ongelmallinen ulkokuoren elektroni luovutetaan "Saija Suttuselle"/Cl-atomi, joka samalla muuttuu "Victoria Beckhamiksi"/Cl- -ioniksi. Nämä kaksi muodostavat liiton/ioniyhdisteen, jota pitää yllä sähköinen vetovoima. (Vastakkaiset sähköiset varaukset.)

• I -ryhmä --> +
• II-ryhmä --> 2+ 
• III-ryhmä --> 3+
• IV-ryhmä ja sivuryhmät (ei voi olla varma)
• V-ryhmä --> 3-
• VI-ryhmä --> 2-
• VII-ryhmä --> -

Huomaa, että tässä merkitään merkki ja numero eri päin kuin matematiikassa.

LÄKSY

• Lue ja opettele Blogin tuntiasiat edelliseltä sekä tältä kerralta. KPL 3: s.121-127
• Teht. 4,6 s. 128

Suolojen ominaisuuksia

LÄKSY: 

• Vanha läksy + ioniyhdisteiden ominaisuudet (blogi)
• Teht 1. s 128
• Kpl 3 kuulustelu keskiviikkona (ei moniatomiset ionit)

Jaksollinen järjestelmä

Etsimme pääryhmien nimet tunnilla. Aikaisemmin olimme tututustuneet jo siihe, kuinka jaksollinen järjestelmä rakentuu.

1. Alkuaineen paikan järjestelmässä määrää protonien lukumäärä (no1 -> 1 protoni ytimessä jne. 
2. Samassa pääryhmässä sama määrä ulkoelektroneja (ryhmä II -> 2 ulkoelektronia)
3. Samassa jaksossa eli vaakarivissä sama määrä elektronikuoria käytössä.
4. Metalleja (vasemmalla) on paljon enemmän kuin epämetalleja (oikealla). Puolimetallit sijaitsevat näiden välissä.

• Läksy:
• Lue ja opettele kpl 2 s.113-120
• Opettele pääryhmien nimet ulkoa.
• Teht. 2 s.120, 3*

Alkuaineselvitykset

Isotooppimerkinnän harjoittelua ja alkuainelista

Harjoittelimme tällä kertaa isotooppimerkintää. Tästä ei valitettavasti ole julkaistavaa materiaalia, mutta kirjan kpl 1 auttaa poissaolijoita hyvin.

LÄKSY: 

• Opettele alkuainelista (kuulustelu)
• Teht. 7 s. 112 Teht 8*

Atomimallin kehitys ja isotooppimerkintä

• Jos unohtui arvosteluperusteisiin huoltajan nimikirjoitus, hommaa se vihkoosi.
• Lue ja opettele kpl 1 kirjasta s. 106-111 (kts. esimerkit ja kuvatekstit huolella läpi)
• Teht. 3 ja 5 s.112
• Jos tarvitset vielä harjoitusta, muista >> Atomirakentamo

Kertausta

Ensin halukkaat latasivat ilmaissovelluksen (jaksollinen järjestelmä) puhelimiinsa, jolla pystyi kertaamaan kemiallisia merkkejä.

Samaa sovellusta voi jatkossa pelata tunnilla lainavälineellä, mikäli omaa puhelinta ei halua kantaa mukana tai sellaista ei ole. Sovelluksessa on sekä opetusosio että testaus/pelausosio ja se soveltuu koko alku kurssin opiskelun tueksi erinomaisesti.

Netissä löytyy lukupäin mukavia selainpohjaisia pelejä ja sivustoja myös aiheen opiskeluun. Tässä yksi tunnilla käytetty muistipeli alkuaineista:

http://www.kscience.co.uk/animations/element_pairs.htm

Kertasimme

Atomin pääosat ovatydin  ja elektronipilvi.
YDIN koostuu suurista hiukkasista, protoneista ja neutroneista. Ne ovat yhtä painavia ja yhtä suuria. Ne eroavat toisistaan siten, että protonit ovat positiivisesti (+) varautuneita sähköisesti ja neutroneilla ei ole varausta. Elektronit ovat negatiivisesti (-) varautuneita ja kooltaan häviävän pieniä verrattuna ytimen hiukkasiin.

Kaikki aineet koostuvat atomeista. Jos atomit ovat kaikki samanlaisia (sama määrä protoneja), on kyseessä alkuaine.

Lisäksi tehtävänäsi on kerrata kemian merkkikieltä s. 49 kirjasta alalaidasta.

LÄKSY: 

• Kertaa ja opiskele uudelleen atomin osat blogista sekä kemian merkkikieltä s. 49 kirjasta.
• Pelaile uutta peliä, mikäli sinulla on sovellukseen sopiva laite tai linkin takaa muistipeliä.
• Teht. 1 ja 2 s. 112
• Jos arvosteluperusteet ovat vielä kotona allekirjoittamatta, muista seuraavaksi kerraksi. 

Arvosteluperusteet, suunnittelua ja vihkon päällystystä

Tervetuloa kemianurkkaukseen!

Aloitimme istumajärjestyksellä sekä arvosteluperusteiden päättämisellä. Lisäsimme edellisvuoteen tuntiaktiivisuuden merkitystä arvostelussa. Tuntiaktiivisuus tarkoittaa viittaamisen ja oikeiden asioiden tekemisen lisäksi myös osaamista. Eli ei riitä, että tunnilla viittailee, jos asioita ei sitten osaakaan. Läksyksi tulee hommata allekirjoitus vihkossa oleviin arvosteluperusteisiin huoltajalta.

Kirjatkin jaettiin ja nimet kirjattiin kansiin. 7F-ryhmän alkuperäiset kemiankirjat olivat kadoksissa, mutta löytyivät pian kirjojen jakamisen jälkeen. Jaetaan ne jollekin toiselle ryhmälle.

SISÄLTÖÄ:

Meitä kiinnostivat eniten aiheet: 

• Metallit
• Sähkökemia
• Reaktioyhtälöt
• Hapot
• Suolat