Molekyyliyhdistekertaus

Taulukuva:

Hyvää viikonloppua!

Molekyyliyhdisteet

Kuvassa on kaksi yhdistettä, anna niille nimet ja kerro, miksi oikeanpuoleinen on tehokkaampi reagoija kuin happimolekyyli joutuessaan vahingossa keuhkoihin hengityksessä? ***

LÄKSY: 

• KPL 4 s. 130 ->
• Teht. 1-4, 5*6*
• Kolmen tähden tehtävä kuvassa. 

Niukkaliukoiset suolat

Kokeilimme sakkauttaa suoloja koeputkeen. Ensin koeputkiin laitettiin veteen liukoisien suolojen vesiliuoksia. Kun uusia ioniyhdistelmiä saatiin kaatamalla koeputkien nesteitä toisiinsa, muodostui ioneista veteen niukkaliuokoisia (eli  lähes liukenemattomia) suoloja, jotka sakkautuivat koeputkeen. Eräässä koeputkessa tuli hyytelömäinen suola, joka oli imenyt itseensä vesimolekyylejä.

 

 Piirroskuvassa näkyy, mitä kaikkia ioneja koeputkissa oli sekoituksen jälkeen. Osaatko päätellä, mitä suoloja koeputkiin sakkautui? 

Koepäivä on merkitty wilmaan. Ensi viikolla alamme tutkia molekyyliyhdisteitä, joten tässä kohtaa on hyvä hankkia tukiopetusta, mikäli on tarvetta. Tukiopetusaika on nyt merkitty maaanantaille klo 14-15.  Läksynä on osata tähän asti opiskellut asiat. KPL 1-3.

Ioniyhdisteen muodostuminen

Ioniyhdisteessä positiivisia ja negatiivisia varauksia pitää olla yhtä paljon. Alla muutama esimerkki.

Läksy: 

• Opettele ioniyhdisteiden muodostusta ja moniatomiset ionit.
• Opettele nimeämään yhdisteitä ja harjoittele ulkoa negatiivisten ionien nimet.

Ionien syntyminen ja ioniyhdisteen syntyminen (David ja Victoria)

Opettelimme, miten jaksollisen järjestelmän pääryhmän roomalainen numero kertoo, kuinka monta negatiivista elektronia aineen uloimmalla kuorella on. (Poikkeus He, 2 e). Metalleista tulee +-ioneja ja epämetalleista - -ioneja. Muistisääntö on, että kaikki haluavat ulkokuorelleen 8 ulkoelektronia ja kerroimme tarinaa "Matti Virtasen" /Na-atomi,  muuntumisesta "David Beckhamiksi"/Na+ -ioni, kun ongelmallinen ulkokuoren elektroni luovutetaan "Saija Suttuselle"/Cl-atomi, joka samalla muuttuu "Victoria Beckhamiksi"/Cl- -ioniksi. Nämä kaksi muodostavat liiton/ioniyhdisteen, jota pitää yllä sähköinen vetovoima. (Vastakkaiset sähköiset varaukset.)

• I -ryhmä --> +
• II-ryhmä --> 2+ 
• III-ryhmä --> 3+
• IV-ryhmä ja sivuryhmät (ei voi olla varma)
• V-ryhmä --> 3-
• VI-ryhmä --> 2-
• VII-ryhmä --> -

Huomaa, että tässä merkitään merkki ja numero eri päin kuin matematiikassa.

LÄKSY

• Lue ja opettele Blogin tuntiasiat edelliseltä sekä tältä kerralta. KPL 3: s.121-127
• Teht. 4,6 s. 128

Suolojen ominaisuuksia

LÄKSY: 

• Vanha läksy + ioniyhdisteiden ominaisuudet (blogi)
• Teht 1. s 128
• Kpl 3 kuulustelu keskiviikkona (ei moniatomiset ionit)

Jaksollinen järjestelmä

Etsimme pääryhmien nimet tunnilla. Aikaisemmin olimme tututustuneet jo siihe, kuinka jaksollinen järjestelmä rakentuu.

1. Alkuaineen paikan järjestelmässä määrää protonien lukumäärä (no1 -> 1 protoni ytimessä jne. 
2. Samassa pääryhmässä sama määrä ulkoelektroneja (ryhmä II -> 2 ulkoelektronia)
3. Samassa jaksossa eli vaakarivissä sama määrä elektronikuoria käytössä.
4. Metalleja (vasemmalla) on paljon enemmän kuin epämetalleja (oikealla). Puolimetallit sijaitsevat näiden välissä.

• Läksy:
• Lue ja opettele kpl 2 s.113-120
• Opettele pääryhmien nimet ulkoa.
• Teht. 2 s.120, 3*